BibleWe

BibleWe

Raamattu OnLine

Psalmit 78

vanha testamentti

  1. 1 Asafin virsi. Kuuntele, kansani, mitä opetan, tarkatkaa sanojani, te kaikki.
  2. 2 Minä aion esittää viisaiden mietteitä, tuon julki menneisyyden arvoituksia,
  3. 3 vanhoja asioita, joista olemme kuulleet, joista isämme ovat meille kertoneet.
  4. 4 Me emme salaa niitä lapsiltamme vaan kerromme tulevillekin polville Herran voimasta, Herran teoista, ihmeistä, joita hän on tehnyt.
  5. 5 Hän sääti Jaakobille säädöksensä, hän antoi Israelille lakinsa ja käski meidän isiämme opettamaan ne lapsilleen,
  6. 6 jotta tulevakin polvi ne tuntisi, jotta vastedes syntyvätkin ne oppisivat ja kertoisivat omille lapsilleen.
  7. 7 Jumalaan heidän tulee turvautua, muistaa, mitä hän on tehnyt, ja noudattaa hänen käskyjään,
  8. 8 jotta eivät olisi kuin isänsä, nuo tottelemattomat ja uppiniskaiset, jotka häilyivät sinne tänne eivätkä pysyneet uskollisina Jumalalle.
  9. 9 [Efraimilaiset, varustetut jousimiehet, kääntyivät pakoon taistelun päivänä.]
  10. 10 He eivät pitäneet Jumalan liittoa, eivät taipuneet elämään hänen lakinsa mukaan.
  11. 11 He unohtivat hänen tekonsa, ihmeet, joita olivat saaneet nähdä.
  12. 12 Egyptin maassa, Soanin tasangolla, hän antoi isiemme kokea ihmeen.
  13. 13 Hän jakoi kahtia meren ja vei heidät sen poikki, hän jähmetti vedet muuriksi.
  14. 14 Hän antoi pilven johdattaa heitä päivisin ja tulen loisteen öisin.
  15. 15 Hän halkaisi kallioita autiomaassa, ja he saivat vettä, kuin syvyyden vesiä.
  16. 16 Hän antoi purojen puhjeta kalliosta, antoi vesien virrata.
  17. 17 Mutta yhä he tekivät syntiä, autiomaassa he kapinoivat Korkeinta vastaan.
  18. 18 Ehdoin tahdoin he koettelivat Jumalaa vaatimalla mielensä mukaista ruokaa.
  19. 19 He puhuivat Jumalaa vastaan ja sanoivat: "Hänkö voisi kattaa pöydän autiomaahan?
  20. 20 Totta kyllä, hän iski kallioon, ja vesi virtasi, purojen uomat tulvivat, mutta pystyisikö hän antamaan leipää ja hankkimaan lihaa kansalleen?"
  21. 21 Herra kuuli sen ja kiivastui: tuli leimahti keskellä Jaakobin leiriä. Hänen vihansa iski Israelin kansaan,
  22. 22 koska kansa ei uskonut Jumalaan eikä luottanut hänen apuunsa.
  23. 23 Mutta sitten hän antoi pilville käskyn ja avasi taivaan ovet,
  24. 24 ja mannaa satoi heidän ruoakseen, hän antoi heille taivaan viljaa.
  25. 25 Ihmiset söivät enkelten leipää, saivat ruokaa runsain määrin.
  26. 26 Hän päästi taivaasta irti itätuulen ja nostatti voimallaan tuulen etelästä.
  27. 27 Hän antoi sataa lihaa kuin tomua, taivaan lintuja kuin merten hiekkaa.
  28. 28 Hän pudotti ne heidän leiriinsä, heidän asumustensa ympärille,
  29. 29 ja he ahmivat itsensä täyteen -- hän antoi heille sitä, mitä he halusivat.
  30. 30 Mutta heidän himonsa ei sittenkään laantunut. Sen tähden he, ruoka vielä suussaan,
  31. 31 saivat kokea Herran vihan. Hän surmasi heidän parhaat miehensä, löi maahan Israelin nuoret soturit.
  32. 32 Silti he yhäti tekivät syntiä, eivät he uskoneet hänen ihmeisiinsä.
  33. 33 Sen tähden heidän päivänsä päättyivät arvaamatta, heidän vuotensa haihtuivat kuin henkäys.
  34. 34 Nyt, kun hän surmasi heitä, he alkoivat kysyä hänen mieltään, he kääntyivät ja etsivät Jumalaa.
  35. 35 He muistivat, kuka on heidän kallionsa, muistivat, että Korkein on heidän lunastajansa.
  36. 36 Mutta heidän sanoissaan piili petos, valhe oli heidän kielellään.
  37. 37 He eivät olleet vilpittömiä häntä kohtaan, eivät pysyneet uskollisina hänen liitossaan.
  38. 38 Mutta Jumala on laupias, ei hän tuhoa syntistä, vaan armahtaa. Kerta kerran jälkeen hän hillitsi vihansa eikä antanut kiivaudelleen valtaa.
  39. 39 Hän muisti, että he olivat vain ihmisiä, vain tuulen henkäys, joka häipyy eikä palaa.
  40. 40 Miten usein he autiomaassa nousivatkaan kapinaan, murehduttivat häntä erämaassa!
  41. 41 Yhä uudelleen he uhmasivat Israelin Pyhää, koettelivat Jumalan kärsivällisyyttä.
  42. 42 He eivät muistaneet hänen väkevää kättään, eivät päivää, jona hän vapautti heidät
  43. 43 ja teki tunnustekonsa Egyptissä, ihmeensä Soanin tasangolla.
  44. 44 Hän muutti vereksi Niilin ja kaikki sen kanavat, niin ettei niistä voinut juoda.
  45. 45 Hän lähetti paarmat puremaan egyptiläisiä, sammakot turmelemaan heiltä kaiken.
  46. 46 Hän antoi heidän satonsa heinäsirkoille, heidän työnsä hedelmät sirkkojen toukille.
  47. 47 Hän tuhosi rakeilla heidän viinitarhansa, rankkasateella heidän viikunapuunsa,
  48. 48 hän antoi tautien ahdistaa heidän karjaansa, ruton iskeä heidän laumoihinsa.
  49. 49 Hän päästi valloilleen vihansa hehkun, vimmansa, raivonsa ja kiivautensa, surmanenkeleiden suuren joukon.
  50. 50 Hän antoi vihansa purkautua, hän ei säästänyt heitä kuolemalta vaan jätti heidät ruton armoille.
  51. 51 Hän surmasi kaikki esikoiset Egyptistä, ensimmäisinä syntyneet Haamin majoista.
  52. 52 Mutta oman kansansa hän vei vapauteen. Autiomaassa hän kaitsi omiaan kuin paimen lampaita.
  53. 53 Hänen johdossaan he olivat turvassa, ei heidän tarvinnut pelätä mitään, mutta vihollisten joukon peitti meri.
  54. 54 Hän toi heidät pyhälle asuinsijalleen, vuorelle, jonka hän oli ottanut omakseen.
  55. 55 Hän karkotti vieraat kansat heidän tieltään ja jakoi heille arvalla perintömaat, antoi Israelin heimoille asumukset.
  56. 56 Mutta he kapinoivat Jumalaa vastaan, he koettelivat häntä, Korkeinta! He eivät noudattaneet hänen säädöksiään
  57. 57 vaan kääntyivät omille teilleen ja olivat uskottomia kuten isänsä, kelvottomia kuin löystynyt jousi.
  58. 58 He vihastuttivat hänet uhraamalla kukkuloilla, loukkasivat häntä jumaliensa kuvilla.
  59. 59 Jumala näki sen, ja hänen vihansa syttyi, hän hylkäsi Israelin kokonaan.
  60. 60 Hän hylkäsi asumuksensa, Silon pyhäkön, teltan, jonka oli asettanut ihmisten keskelle.
  61. 61 Hän antoi voimansa tunnuksen joutua saaliiksi, jätti pyhän arkkunsa vihollisen käsiin,
  62. 62 ja kansansa hän antoi miekan armoille, niin hän omiinsa vihastui.
  63. 63 Tuli nielaisi nuoret miehet, enää ei laulettu morsiamille,
  64. 64 papit kaatuivat vihollisen miekkaan, lesket eivät saaneet viettää valittajaisia.
  65. 65 Mutta Herra havahtui, niin kuin nukkuja havahtuu, niin kuin soturi herää viinin huuruista.
  66. 66 Hän ajoi kansansa viholliset pakosalle, tuotti heille ikuisen häpeän.
  67. 67 Herra hylkäsi Joosefin sukukunnan -- Efraimin heimoa hän ei valinnut,
  68. 68 vaan hän valitsi Juudan heimon ja Siionin, rakkaan vuorensa.
  69. 69 Sille hän rakensi pyhäkkönsä, korkean kuin taivaat, vankan kuin maa, jonka hän on perustanut ikiajoiksi.
  70. 70 Hän valitsi Daavidin, palvelijansa, otti hänet lammaslaitumilta,
  71. 71 toi lampaiden ja karitsojen keskeltä kaitsemaan omaa kansaansa Jaakobia, hallitsemaan omaa maataan Israelia.
  72. 72 Ja Daavid kaitsi sitä vilpittömin sydämin, johdatti sitä taitavin käsin.
⟨ 77 Psalmit 79 ⟩

Psalmit

vanha testamentti

  1. Psalmit 1
  2. Psalmit 2
  3. Psalmit 3
  4. Psalmit 4
  5. Psalmit 5
  6. Psalmit 6
  7. Psalmit 7
  8. Psalmit 8
  9. Psalmit 9
  10. Psalmit 10
  11. Psalmit 11
  12. Psalmit 12
  13. Psalmit 13
  14. Psalmit 14
  15. Psalmit 15
  16. Psalmit 16
  17. Psalmit 17
  18. Psalmit 18
  19. Psalmit 19
  20. Psalmit 20
  21. Psalmit 21
  22. Psalmit 22
  23. Psalmit 23
  24. Psalmit 24
  25. Psalmit 25
  26. Psalmit 26
  27. Psalmit 27
  28. Psalmit 28
  29. Psalmit 29
  30. Psalmit 30
  31. Psalmit 31
  32. Psalmit 32
  33. Psalmit 33
  34. Psalmit 34
  35. Psalmit 35
  36. Psalmit 36
  37. Psalmit 37
  38. Psalmit 38
  39. Psalmit 39
  40. Psalmit 40
  41. Psalmit 41
  42. Psalmit 42
  43. Psalmit 43
  44. Psalmit 44
  45. Psalmit 45
  46. Psalmit 46
  47. Psalmit 47
  48. Psalmit 48
  49. Psalmit 49
  50. Psalmit 50
  51. Psalmit 51
  52. Psalmit 52
  53. Psalmit 53
  54. Psalmit 54
  55. Psalmit 55
  56. Psalmit 56
  57. Psalmit 57
  58. Psalmit 58
  59. Psalmit 59
  60. Psalmit 60
  61. Psalmit 61
  62. Psalmit 62
  63. Psalmit 63
  64. Psalmit 64
  65. Psalmit 65
  66. Psalmit 66
  67. Psalmit 67
  68. Psalmit 68
  69. Psalmit 69
  70. Psalmit 70
  71. Psalmit 71
  72. Psalmit 72
  73. Psalmit 73
  74. Psalmit 74
  75. Psalmit 75
  76. Psalmit 76
  77. Psalmit 77
  78. Psalmit 78
  79. Psalmit 79
  80. Psalmit 80
  81. Psalmit 81
  82. Psalmit 82
  83. Psalmit 83
  84. Psalmit 84
  85. Psalmit 85
  86. Psalmit 86
  87. Psalmit 87
  88. Psalmit 88
  89. Psalmit 89
  90. Psalmit 90
  91. Psalmit 91
  92. Psalmit 92
  93. Psalmit 93
  94. Psalmit 94
  95. Psalmit 95
  96. Psalmit 96
  97. Psalmit 97
  98. Psalmit 98
  99. Psalmit 99
  100. Psalmit 100
  101. Psalmit 101
  102. Psalmit 102
  103. Psalmit 103
  104. Psalmit 104
  105. Psalmit 105
  106. Psalmit 106
  107. Psalmit 107
  108. Psalmit 108
  109. Psalmit 109
  110. Psalmit 110
  111. Psalmit 111
  112. Psalmit 112
  113. Psalmit 113
  114. Psalmit 114
  115. Psalmit 115
  116. Psalmit 116
  117. Psalmit 117
  118. Psalmit 118
  119. Psalmit 119
  120. Psalmit 120
  121. Psalmit 121
  122. Psalmit 122
  123. Psalmit 123
  124. Psalmit 124
  125. Psalmit 125
  126. Psalmit 126
  127. Psalmit 127
  128. Psalmit 128
  129. Psalmit 129
  130. Psalmit 130
  131. Psalmit 131
  132. Psalmit 132
  133. Psalmit 133
  134. Psalmit 134
  135. Psalmit 135
  136. Psalmit 136
  137. Psalmit 137
  138. Psalmit 138
  139. Psalmit 139
  140. Psalmit 140
  141. Psalmit 141
  142. Psalmit 142
  143. Psalmit 143
  144. Psalmit 144
  145. Psalmit 145
  146. Psalmit 146
  147. Psalmit 147
  148. Psalmit 148
  149. Psalmit 149
  150. Psalmit 150