Job 31
vanha testamentti
- 1 Olen tehnyt silmieni kanssa sopimuksen: koskaan en katsele naisten puoleen.
- 2 Minkä osan on Jumala taivaassaan minulle määrännyt? Mitä on Kaikkivaltias korkeuksissaan minua varten säätänyt?
- 3 Eikö onnettomuus ole sen osa, joka tekee väärin, eikö tuho kohtaa sitä, joka tekee pahaa?
- 4 Näkeehän Jumala kaikki tieni ja laskee jokaisen askeleni.
- 5 Olenko kulkenut vääryyden teitä, ovatko jalkani kiiruhtaneet vilpin poluille?
- 6 Punnitkoon Jumala minut lahjomattomalla vaa'alla, niin hän näkee, että olen viaton.
- 7 Jos minun jalkani on poikennut tieltä, jos minun sydämeni on taipunut silmieni viettelyyn, jos käteni ovat vääryyden tahraamat,
- 8 syököön vieras sen, minkä minä olen kylvänyt, ja revittäköön maasta minun peltoni oras!
- 9 Jos sydämeni on syttynyt toisen miehen vaimoon, jos olen vaaniskellut hänen ovellaan,
- 10 jauhakoon oma vaimoni vieraan miehen jyviä ja käyköön kuka tahansa hänen vuoteeseensa.
- 11 Se tekoni vaatisi rangaistusta, se olisi loukkaus lakia ja kunniaa vastaan.
- 12 Se olisi tuli, joka syö ja tuhoaa, se repisi juurineen maasta koko minun satoni.
- 13 Olenko loukannut palvelijani oikeuksia, kun hänellä on ollut riita-asia minua vastaan?
- 14 Jos niin olen tehnyt, miten voisin puolustautua, kun Jumala nousee tuomitsemaan, mitä vastaisin, kun hän panee minut tilille?
- 15 Luoja, joka äitini kohdussa antoi minulle muodon, muovasi myös minun palvelijani. Me olemme saman käden tekoa.
- 16 Olenko kieltänyt avuttomalta avun, sammuttanut lesken silmistä toivon?
- 17 Olenko syönyt leipäni yksin ja jättänyt orvon vaille osaansa?
- 18 Ei, nuoresta pitäen olen ruokkinut orpoja kuin isä, koko elinaikani olen pitänyt leskistä huolta.
- 19 Olenko piittaamatta katsellut köyhää, jolla ei ole ollut vaatetta ylleen, tai kurjaa, jolla ei ole ollut millä itsensä peittää?
- 20 Eivätkö hänen jäsenensä saa kiittää minua, eivätkö minun lampaitteni villat anna hänelle lämpöä?
- 21 Olenko uhkaillut orpoa tietäen, että tuomioistuin on minun puolellani?
- 22 Jos niin olen tehnyt, vääntykööt olkapääni hartioista irti ja katketkoon käsivarteni!
- 23 Minä pelkään Jumalan rangaistusta. Kuinka voisin kestää, kun hän nousee tuomitsemaan?
- 24 Olenko pannut turvani kultaan, olenko sanonut sille: "Sinuun minä luotan"?
- 25 Olenko ylvästellyt suuresta omaisuudestani ja kaikesta, mitä käteni on saanut aikaan?
- 26 Olenko katsellut aurinkoa, kun se loistaa, tai kuuta, kun se mahtavana kulkee tietään,
- 27 niin että sydämeni on langennut salaa niitä palvomaan ja käteni on lähettänyt niille suudelmia?
- 28 Jos niin olen tehnyt, olen ansainnut tuomion. Olenhan silloin kieltänyt Jumalan, joka on taivaassa.
- 29 Minä en ole iloinnut vihamieheni onnettomuudesta, en ole riemastunut hänen vastoinkäymisestään.
- 30 En ole antanut kieleni tehdä syntiä, vihamiehellenikään en ole toivottanut kuolemaa.
- 31 Minun oma väkeni sanoi kiittäen: "Ei kukaan ole jäänyt nälkäiseksi hänen patojensa äärellä!"
- 32 Vieras ei joutunut yöpymään taivasalla, minä avasin oveni matkalaiselle.
- 33 En ole peittänyt syntejäni, niin kuin monet tekevät, en ole kätkenyt niitä viittani salataskuun.
- 34 Siksi en pelkää ihmisiä, en kauhistu kansanjoukon pilkkaa, en piileksi mykkänä taloni suojassa.
- 35 Kunpa joku kuuntelisi minua! Omalla nimelläni minä vahvistan puheeni. Vastaa nyt minulle, kaikkivaltias Jumala! Missä on syytekirja? Näytä se!
- 36 Minä levitän sen viitaksi harteilleni, kierrän sen seppeleeksi päähäni!
- 37 Voin kertoa sinulle jokaisen askeleni ja lähestyä sinua kuin ruhtinas.
- 38 Jos oma peltoni minua syyttää, jos kaikki sen vaot yhdessä itkevät,
- 39 jos olen syönyt sen voiman antamatta mitään tilalle ja suututtanut sen,
- 40 kasvakoon se ohdaketta, ei enää vehnää, tuottakoon se ohran sijasta rikkaruohoa! Tähän päättyivät Jobin puheet.