Pyhä Raamattu: Toinen Samuelin Kirja 13, Vanha Testamentti

Toinen Samuelin Kirja 13

vanha testamentti

1 Daavidin pojalla Absalomilla oli kaunis sisar nimeltä Tamar, ja Daavidin poika Amnon rakastui häneen.
2 Amnon tuli aivan sairaaksi intohimosta sisarpuoltaan Tamaria kohtaan. Mutta tämä oli neitsyt, ja Amnonista näytti mahdottomalta päästä lähestymään häntä.
3 Amnonilla oli Jonadab-niminen ystävä, Daavidin veljen Simean poika, hyvin neuvokas mies.
4 Jonadab sanoi Amnonille: "Miksi sinä, kuninkaan poika, näytät aamu aamulta yhä surkeammalta? Etkö kertoisi minulle?" Amnon vastasi: "Olen rakastunut Tamariin, veljeni Absalomin sisareen."
5 Jonadab sanoi: "Mene vuoteeseen ja tekeydy sairaaksi. Kun isäsi tulee sinua katsomaan, sano hänelle: 'Tulisipa sisareni Tamar tänne ja antaisi minulle parantavaa ruokaa. Hän saisi valmistaa ruoan minun nähteni, tässä silmieni edessä, ja minä söisin sen hänen kädestään.'"
6 Amnon meni makuulle ja tekeytyi sairaaksi. Kun kuningas tuli katsomaan häntä, hän sanoi: "Tulisipa sisareni Tamar tänne ja leipoisi minun silmieni edessä kaksi kakkua, niin että saisin syödä ne hänen kädestään."
7 Daavid lähetti silloin Tamarille palatsiin sanan: "Mene veljesi Amnonin taloon ja valmista hänelle syötävää."
8 Tamar meni veljensä Amnonin taloon, jossa tämä makasi. Hän vaivasi taikinan, leipoi veljensä silmien edessä kakkuja ja paistoi ne.
9 Sitten hän otti pannun ja kaatoi kakut Amnonin syötäväksi. Mutta Amnon ei suostunut syömään vaan sanoi: "Toimittakaa kaikki ulos täältä." Kun kaikki olivat menneet pois,
10 hän sanoi Tamarille: "Tuo ruoka tänne sisähuoneeseen, niin minä syön sinun kädestäsi." Tamar otti leipomansa kakut ja vei ne veljelleen sisähuoneeseen.
11 Mutta kun hän tarjosi niitä Amnonille syötäväksi, tämä tarttui häneen ja sanoi: "Tule ja makaa kanssani, sisareni!"
12 Tamar sanoi: "Veljeni, älä häpäise minua! Sellaista ei tehdä Israelissa! Älä tee niin mieletöntä tekoa!
13 Kuinka minä voisin koskaan päästä eroon häpeästäni? Ja kaikki Israelissa pitäisivät sinua mielettömänä. Puhu sen sijaan kuninkaan kanssa, hän varmasti suostuu antamaan minut sinulle."
14 Mutta Amnon ei välittänyt hänen puheestaan, vaan nujersi hänet ja makasi hänet väkisin.
15 Mutta sen jälkeen Amnonin valtasi voimakas vastenmielisyys Tamaria kohtaan, voimakkaampi kuin rakkaus, jota hän oli sitä ennen tuntenut. Hän sanoi Tamarille: "Nouse ja mene tiehesi!"
16 Tamar vastasi: "Ei, veljeni! Jos ajat minut pois, teet vielä suuremman rikoksen kuin äsken." Mutta Amnon ei tahtonut kuunnella häntä,
17 vaan kutsui palvelijansa ja sanoi: "Aja tuo tyttö ulos täältä! Ja lukitse ovi hänen jälkeensä!"
18 Tamarilla oli yllään pitkähihainen viitta, jollaista kuninkaan tyttäret käyttivät neitona ollessaan. Amnonin palvelija vei hänet ulos ja lukitsi oven hänen jälkeensä.
19 Tamar sirotti multaa hiuksiinsa, repäisi pitkähihaisen viittansa, kohotti käden päänsä päälle ja meni huutaen pois.
20 Hänen veljensä Absalom sanoi hänelle: "Veljesi Amnon on siis ollut sinun kanssasi, sisareni? Lakkaa huutamasta ja pysy vaiti tästä, hänhän on veljesi. Koeta pysyä rauhallisena." Ja Tamar jäi yksinäisenä asumaan veljensä Absalomin taloon.
21 Kun kuningas Daavid kuuli, mitä oli tapahtunut, hän vihastui. Hän ei kuitenkaan tahtonut pahoittaa poikansa Amnonin mieltä, sillä tämä oli hänen esikoisensa ja hänelle rakas.
22 Absalom taas ei puhunut Amnonille mitään, ei hyvää eikä pahaa, mutta vihasi häntä, koska Amnon oli häpäissyt hänen sisarensa Tamarin.
23 Kaksi vuotta myöhemmin, kun Absalomilla oli Baal-Hasorissa lähellä Efraimia lampaiden keritsiäiset, hän kutsui sinne kaikki kuninkaan pojat.
24 Absalom meni kuninkaan luo ja sanoi: "Palvelijallasi on nyt keritsiäiset. Pyydän, että kuningas miehineen lähtee sinne kanssani."
25 Mutta kuningas vastasi: "Ei, poikani, emme me kaikki voi lähteä sinne sinun vaivoiksesi." Absalom koetti suostutella häntä, mutta hän ei taipunut, toivotti vain menestystä hänen juhlalleen.
26 Silloin Absalom sanoi: "Saahan edes veljeni Amnon lähteä meidän kanssamme?" Kuningas kysyi: "Miksi hänen pitäisi lähteä mukaasi?"
27 Mutta Absalom pyysi ja pyysi, kunnes kuningas antoi Amnonin ja muidenkin poikiensa lähteä. Absalom järjesti ruhtinaalliset juomingit
28 ja antoi palvelijoilleen määräyksen: "Pitäkää silmällä, milloin Amnon humaltuu ja tulee huolettomaksi, ja kun sanon teille: 'Tappakaa Amnon', lyökää hänet kuoliaaksi. Älkää pelätkö, minähän olen teitä käskenyt. Toimikaa rohkeasti ja näyttäkää, että olette miehiä."
29 Palvelijat tekivät niin kuin Absalom oli käskenyt. Silloin kaikki kuninkaan pojat nousivat, hyppäsivät muuliensa selkään ja pakenivat.
30 Kun he olivat vielä matkalla, Daavidin korviin kantautui huhu, että Absalom oli tappanut kaikki kuninkaan pojat eikä ketään ollut jäänyt henkiin.
31 Kuningas nousi, repäisi vaatteensa ja heittäytyi maahan, ja kaikki palvelijat, jotka olivat hänen ympärillään, repäisivät hekin vaatteensa.
32 Jonadab, Daavidin veljen Simean poika, sanoi silloin: "Herrani ei pidä luulla, että kaikki kuninkaan pojat ovat kuolleet. Ainoastaan Amnon on surmattu. Tätä Absalom on hautonut siitä päivästä lähtien, jolloin Amnon häpäisi hänen sisarensa Tamarin.
33 Herrani ja kuninkaani ei pidä uskoa, että kaikki kuninkaan pojat olisivat menettäneet henkensä. Ainoastaan Amnon on kuollut."
34 Mutta Absalom lähti pakoon. Kohta tämän jälkeen tähystäjä huomasi suuren väkijoukon, joka oli tulossa vuoren rinnettä pitkin.
35 Jonadab sanoi kuninkaalle: "Katso nyt, kuninkaan pojat ovat tulossa. Asia on niin kuin palvelijasi sanoi."
36 Tuskin hän oli sanonut tämän, kun kuninkaan pojat saapuivat perille. Pojat puhkesivat itkuun, ja myös kuningas ja kaikki hänen miehensä itkivät suureen ääneen.
37 Absalom pakeni Gesurin kuninkaan Talmain, Ammihudin pojan luo. Daavid suri kauan poikaansa Amnonia.
38 Absalom viipyi Gesurissa kolme vuotta,
39 ja aikaa myöten Daavidin suru Amnonin kuoleman vuoksi tasaantui ja hän alkoi leppyä Absalomille.

⟨ 12 Toinen Samuelin Kirja 14 ⟩

BibleWe

Raamattu OnLine

Toinen Samuelin Kirja 13

vanha testamentti

Toinen Samuelin Kirja

vanha testamentti