Saarnaaja 3
vanha testamentti
- 1 Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla.
- 2 Aika on syntyä ja aika kuolla, aika on istuttaa ja aika repiä maasta,
- 3 aika surmata ja aika parantaa, aika on purkaa ja aika rakentaa,
- 4 aika itkeä ja aika nauraa, aika on valittaa ja aika tanssia,
- 5 aika heitellä kiviä ja aika ne kerätä, aika on syleillä ja aika olla erossa,
- 6 aika etsiä ja aika kadottaa, aika on säilyttää ja aika viskata menemään,
- 7 aika repäistä rikki ja aika ommella yhteen, aika olla vaiti ja aika puhua,
- 8 aika rakastaa ja aika vihata, aika on sodalla ja aikansa rauhalla.
- 9 Mitä hyötyä on vaivannäöstä sille, joka työtä tekee?
- 10 Olen katsellut kaikkea aherrusta, jonka Jumala on antanut ihmisille heidän rasituksekseen.
- 11 Kaiken hän on alun alkaen tehnyt hyväksi ja asettanut iäti jatkumaan, mutta ihminen ei käsitä Jumalan tekoja, ei niiden alkua eikä loppua.
- 12 Minä oivalsin, ettei ihmisellä ole muuta onnea kuin iloita ja nauttia elämän hyvyydestä.
- 13 Mutta Jumalan lahja on sekin, että ihminen saa vaivannäkönsä keskellä syödä ja juoda ja nauttia elämän antimista.
- 14 Minä oivalsin, että kaikki, minkä Jumala tekee, pysyy ikuisesti. Siihen ei ole lisäämistä eikä siitä vähentämistä. Jumala on niin tehnyt, että häntä pelättäisiin.
- 15 Mitä nyt on, sitä on ollut ennenkin, ja mitä vastedes on, sitäkin on ollut ennen. Jumala tuo esiin sen, minkä aika on vienyt.
- 16 Vielä minä näin auringon alla: oli oikeuspaikka -- ja siellä vääryys, oli tuomioistuin -- ja sielläkin vääryys.
- 17 Minä ajattelin itsekseni: Jumala tuomitsee oikein, niin syyttömän kuin syyllisen, sillä jokaisella asialla ja teolla on aikansa.
- 18 Ja minä ajattelin: Näin tapahtuu ihmisten vuoksi. Jumala koettelee heitä, jotta he ymmärtäisivät olevansa pelkkiä luontokappaleita.
- 19 Sillä ihmisten ja eläinten kohtalo on yhtäläinen: samalla tavoin kuolevat molemmat, yhtäläinen henki on kaikilla. Ihmisillä ei ole etusijaa eläimiin nähden, kaikki on turhuutta.
- 20 Kaikki menee samaan paikkaan: kaikki on tullut tomusta ja kaikki palaa tomuun.
- 21 Kuka tietää, kohoaako ihmisen henki ylös ja vajoaako eläinten henki alas maahan?
- 22 Minä havaitsin, ettei ole mitään parempaa kuin nyt iloita teoistaan. Sellainen on ihmisen osa. Kuka hänet toisi takaisin näkemään, mitä hänen jälkeensä tapahtuu?