Job 8
vanha testamentti
- 1 Suahilainen Bildad alkoi nyt puhua. Hän sanoi:
- 2 -- Kuinka kauan aiot jatkaa noita puheitasi? Tuulta ne ovat, pelkkää tuulen pauhinaa.
- 3 Antaisiko Jumala väärän tuomion, vääristäisikö Kaikkivaltias oikeutta?
- 4 Ehkä poikasi tekivät syntiä Jumalaa vastaan ja hän antoi heille heidän rikkomustensa mukaan.
- 5 Jos sinä nyt etsit Jumalaa ja rukoilet Kaikkivaltiasta,
- 6 niin hän -- jos sinä todella olet puhdas ja suora -- tarttuu sinun asiaasi ja korvaa sinulle kaiken, mitä olet menettänyt, sen mukaan kuin oikein on,
- 7 ja vähäistä on se, mitä sinulla ennen oli, sen rinnalla, mitä tulet saamaan.
- 8 Kysy neuvoa niiltä, jotka elivät ennen meitä, pidä kiinni siitä, mitä isämme ovat saaneet selville.
- 9 Mehän olemme eilisen lapsia, emme me mitään tiedä, meidän päivämme maan päällä ovat kuin varjo.
- 10 Mutta isät, he opettavat sinua ja puhuvat sinulle, heidän sanansa tulevat sydämen syvyydestä.
- 11 Kasvaako kaisla siellä missä ei ole vettä? Nostaako papyrus varttaan siellä missä ei ole kosteutta?
- 12 Ei. Se kuivuu jo kasvunsa alkuun, ennen muita kasveja, ennen leikkuun aikaa.
- 13 Niin käy kaikkien, jotka unohtavat Jumalan. Turha on jumalattoman toivo.
- 14 Hän panee turvansa lukinlankaan, etsii tukea hämähäkinverkosta:
- 15 seittiä on hänen talonsa seinä, se pettää, kun hän siihen nojaa.
- 16 Jumalaton rehottaa auringon hehkussa kuin puu, jonka versot leviävät kaikkialle puutarhaan,
- 17 jonka juuret kietoutuvat kivien ympärille ja tunkeutuvat niiden lomiin.
- 18 Mutta kun hänet temmataan pois asuinsijaltaan, se paikka, missä hän kasvoi, sanoo: "En tunne häntä."
- 19 Siinä hänen elonsa ja ilonsa. Maasta versoo jo uusi kasvu.
- 20 Jumala ei hylkää viatonta eikä anna väärintekijälle tukeaan.
- 21 Vielä hän täyttää sinun suusi naurulla ja avaa sinun huulesi riemun huutoon!
- 22 Mutta vihollisesi saavat ylleen häpeän viitan, eikä jumalattomien asuinsijaa enää ole.