Job 13
vanha testamentti
- 1 Kaiken tämän olen nähnyt omin silmin, omin korvin kuullut ja ymmärtänyt.
- 2 Minä tiedän sen minkä tekin, en häviä teille yhtään.
- 3 Kaikkivaltiaalle minä tahdon puhua, tahdon selvittää asiat Jumalan kanssa.
- 4 Te, te kaunistelette kaiken valheillanne, pelkkiä puoskareita olette kaikki tyynni!
- 5 Kunpa jo lopulta vaikenisitte! Silloin voisitte hyvinkin käydä viisaasta.
- 6 Kuunnelkaa nyt, mitä minulla on sanottavana, kuulkaa vastaväitteet, jotka nousevat huulilleni.
- 7 Yritättekö te valheella puolustaa Jumalaa, ajaa vilpillä hänen asiaansa?
- 8 Yritättekö te kaunistella hänen tekojaan, toimia hänen asianajajinaan?
- 9 Miten sitten käy, kun hän alkaa tutkia teitä? Voitteko pettää häntä niin kuin ihmistä petetään?
- 10 Kovalla kädellä hän teitä ojentaa, jos te olette vääristelleet totuutta.
- 11 Ettekö pelkää, kun hän nousee tuomitsemaan, eikö kauhu silloin täytä mielenne?
- 12 Teidän kehotuksenne ovat pelkkää tuhkaa, murenevaa savea teidän vastauksenne.
- 13 Olkaa te vihdoin hiljaa, nyt minä puhun, käyköön minulle sitten miten käyneekin.
- 14 Minä panen alttiiksi oman ruumiini, puhun, vaikka henki menisi.
- 15 Olen valmis, vaikka hän surmaisi minut, mutta ensin tahdon näyttää hänelle, millainen minun vaellukseni on ollut.
- 16 Jo se merkitsisi minulle voittoa, että saisin astua hänen eteensä. Teeskentelijät eivät hänen eteensä pääse.
- 17 Kuulkaa, kuulkaa minun sanani, tarkatkaa, mitä minä puhun!
- 18 Minä vien asiani oikeuden eteen, minä tiedän, että olen syytön.
- 19 Kuka voi syyttää minua? Jos joku voi, minä vaikenen ja kuolen.
- 20 Vain kahta asiaa sinulta pyydän -- jos ne täytät, en enää pakene sinun katsettasi.
- 21 Ota kätesi pois minun päältäni, ota pois tämä kauhu, jonka ylleni laskit.
- 22 Kutsu sitten minua, niin minä vastaan, ja anna sinä minulle vastaus, kun puhun sinulle.
- 23 Kuinka paljon tililläni on rikkomuksia ja syntejä? Sano minulle, mitkä ne ovat!
- 24 Miksi peität minulta kasvosi, miksi kohtelet minua kuin vihollista?
- 25 Pelotteletko vielä tuulen ajelemaa lehteäkin, vainoatko kuivaa oljenkortta?
- 26 Sinä määräsit minulle nämä katkerat päivät, panit taakakseni nuoruuteni synnit.
- 27 Sinä kiinnität minun jalkoihini kahleet, tarkkailet minne menen, mistä tulen ja merkitset muistiin jokaisen askeleni,
- 28 vaikka ihminen on vain laho leili, vain koinsyömä vaate.